Kauan odotettu talvilämmin korjaamorakennus valmistui museorautatielle toukokuun lopussa vuonna 2002. Rakennuksen käyttöönotto mahdollisti museokaluston ympärivuotisen huolto- ja korjaustoiminnan lämpimissä tiloissa. Rakennus toi uusia mukavuuksia myös talkooväelle, sillä kunnollisten sosiaali- ja majoitustilojen ansiosta työskentely museorautatiellä muuttui mahdolliseksi myös talven kovimmilla pakkasilla.
Kuvia korjaamorakennuksen rakennusvaiheista
(pääset kuvagalleriaan klikkaamalla hiirellä pikkukuvaa)
Rakennushankkeen taustaa
Rakennusurakan kokonaiskustannusarvio oli noin 353 000 euroa (2,1 miljoonaa markkaa). Summa oli museorautatien toimintaan nähden varsin mittava, joten hanke eteni vaiheittain noin 2,5 vuoden aikana.
Vaikka museorautatien toiminta perustuu palkattomaan talkootyöhön, katsottiin korjaamohanke jo suunnitteluvaiheessa niin laajaksi, että se päätettiin toteuttaa pääasiassa Museorautatieyhdistyksen palkkaaman työvoiman ja ulkopuolisten urakoitsijoiden avulla.
Vuosina 1999 ja 2000 tehdyt perustustyöt tehtiin museorautatien omana urakkana. Tuolloin työtä tekivät Museorautatieyhdistyksen palkkaama rakennusmestari ja 3–10 palkattua rakennusmiestä. Vuoden 2001 lopussa alkaneen ja vuoden 2002 toukokuussa päättyneen hankkeen viimeisen vaiheen toteuttamisesta vastasi jokioislainen rakennusliike HE Kallioinen Oy. Sähköurakoinnin teki jokioislainen Jorpek Oy ja lvi-urakoinnin YIT-Huber Oy.
Talkootyönä tehtiin koko hankkeen suunnittelu ja johtaminen, osa perustustöistä sekä lähes kaikki rakennukseen liittyvät ratatyöt niihin liittyvine mittavine maansiirtotöineen.
Museorautatieyhdistys sai tukea rakentamiseen Jokioisten ja Humppilan kunnilta sekä liikenne- ja viestintäministeriöltä. Museorautatieperinteen säilyttäminen huomattiin myös Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksessa, joka myönsi kesällä 2001 mittavan investointiavustuksen rakennustyön jatkamiseen sekä lisäavustuksen hankkeen lopullisten kustannusten kattamiseen keväällä 2002. EU-tukirahoista myönnetty summa kanavoitiin hankkeelle Jokioisten kunnan kautta. Tämän vuoksi korjaamon rakennuttajana toimi Jokioisten kunta.
Rakennustyön vaiheet
Korjaamorakennuksen perustus- ja viemäröintityöt tehtiin vuoden 1999 syksyllä ja betonipalkeista koottu sokkeli rakennettiin vuoden 2000 alussa. Perustan viimeistelytyöt tehtiin yli puolen vuoden tauon jälkeen vuoden 2000 syksyllä. Tämän jälkeen hanke jouduttiin keskeyttämään yli vuodeksi jatkorahoituksen viivästyttyä. Rahoitus varmistui vasta vuoden 2001 kesällä ja lattiaan upotetut raiteet rakennettiin talkootyönä vuoden 2001 syksyllä. Tämän jälkeen urakan viimeinen ja kallein vaihe pääsi alkamaan betonilattian valulla.
Rakennuksen eteläpäädyssä olevan kaksikerroksisen sosiaali- ja majoitustilan ulko- ja sisäseinät muurattiin kevytbetonitiilistä vuoden 2001 lopussa. Korjaamorakennuksen ulko- ja väliseiniä sekä kattoa kannattava teräsrunko pystytettiin ja betoninen välikatto asennettiin vuoden 2002 tammikuun toisella viikolla. Kevytbetonielementeistä kootut ulkoseinät ja puiset ulkokattotuolit sekä osa sosiaali- ja majoituspuolen ikkunoista asennettiin viikoilla 3 ja 4.
Helmikuun alkupuolella Museorautatieyhdistyksen jäsenet asensivat sähköjohtojen kiinnityshyllyt noin kuuden metrin korkeuteen lähelle rakennuksen kattoa. Vaunukorjaamon lattian raide rakennettiin talkootyönä helmikuun lopulla, jonka jälkeen lattia voitiin valaa valmiiksi.
Maaliskuun puoliväliin mennessä rakennukseen asennettiin kaikki ovet ja ikkunat. Huhtikuun alusta alkaen rakennukselle tehtiin lvi- ja sähkötöitä sekä muuta viimeistelyä. Huhtikuun toiseksi viimeisellä viikolla suoritettiin rakennuksen ulkomaalaus.
Rakennuksen käyttöönottotarkastus tehtiin toukokuun alussa ja rakennus otettiin käyttöön 20. toukokuuta 2002. Virallisesti rakennus otettiin käyttöön museorautatien liikennekauden avajaisissa sunnuntaina 2. kesäkuuta. Sosiaali- ja majoitustilat sisustettiin valmiiksi talkootyönä vuoden 2002 kesän ja syksyn aikana. Lisäksi tehtiin museorautatien vastuulla olleet pihatyöt sekä maahan upotettujen lokasäiliöiden eristystyöt.
