Jokioisten Museorautatien liikennekauden päätösviikonloppuna muistellaan sata vuotta sitten toimintansa aloittanutta Hyvinkään–Karkkilan rautatietä. Humppilan ja Minkiön välillä kulkevia museojunia vetää sunnuntaina 28. elokuuta entinen Hyvinkään–Karkkilan rautatien höyryveturi numero 5 ja museojunassa on saman rautatien vaunukalustoa.

Vuosina 1911–1967 toimineen Hyvinkään–Karkkilan rautatien lakkauttaminen oli lähtölaukaus museojunaliikenteen aloittamiseen Jokioisilla. Kymi Oy:n Högforsin tehdas lahjoitti vuonna 1917 rakennetun höyryveturi numero 5:n rautatieharrastajille pian Hyvinkään–Karkkilan rautatien purkamisen jälkeen vuonna 1969.  Veturi kunnostettiin ja museojunaliikenne Forssan ja Humppilan välillä saattoi alkaa 21.8.1971. Tällöin myös vuonna 1898 aloittanut Jokioisten rautatie oli vielä toiminnassa. Hyvinkään–Karkkilan rautatieltä oli ostettu museorautatielle lisäksi yksi matkustaja- ja yksi tavaravaunu. Nykyisin myös radalla kulkenut vanha dieselveturi on käyttökuntoisena ja museoituna Jokioisilla.

Alkuvaiheessa museojunia vetäneestä ”Viitosesta” tuli pitkäksi aikaa museorautatien symboli. Huolellisen kunnossapidon ansiosta veturia voidaan ihastella museojunaliikenteessä Jokioisilla vielä tänäkin päivänä ja sillä oli kunnia vetää myös Jokioisten Museorautatien 40-vuotisjuhlajuna liikennekauden avajaisissa kesäkuun alussa.

Parhaillaan Jokioisten Museorautatiellä kunnostetaan myös Hyvinkään - Karkkilan rautatien matkustajavaunua numero 2 käyttökuntoon. Vuonna 2003 alkaneen vaunun kunnostustyön tavoitteena on palauttaa vuonna 1911 valmistunut vaunu mahdollisimman tarkasti alkuperäiseen asuunsa.

Rautatietä pitkin ruukille

Rautatie Hyvinkäältä Kytäjälle valmistui vuonna 1907 ja vuonna 1911 radalla saattoi jo matkustaa koko 45 kilometrin matkan Hyvinkäältä Karkkilaan, Högforsin ruukille. Henkilöliikenne rautatiellä loppui 1961 ja tavaraliikenne 1967. Pian tämän jälkeen lähes koko rata purettiin, mutta Högforsin tehdasalueella rataa käytettiin vielä muutaman vuoden ajan.

Myös rautatien toinen säilynyt, Karkkilan kaupungintalon aulaan museoitu höyryveturi numero 3, on Museorautatieyhdistyksen jäsenten entisöimä.

Kapearaiteisia ratoja, joiden raideleveys Suomessa oli yleensä 600 tai 750 millimetriä, rakennettiin pääasiassa yksityisten tahojen tarpeisiin ja syöttöliikenteeksi valtion rataverkon asemalle. Kapearaiteinen rautatie oli leveäraiteista halvempi, nopeampi ja kevyempi rakentaa. Tämän vuoksi esimerkiksi monet teollisuuslaitokset suosivat tällaisia ratoja tuotteidensa kuljetuksissa.

Katso liikennepäivän 29.8. tarkempi aikataulu